jännite

Mistä on kyse: Timo Soini, abortit ja kehysten hallinta

 – Severi Hämäri

Se parhaiten nauraa, joka itse sen sanoi.

Eniten valtaa on sillä, joka sanelee keskustelun rajat. Esimerkiksi tällä viikolla äänestettiin ulkoministerin luottamuksesta. Tässä tiivistävä summaus erilaisista näkemyksistä siitä, mistä oli kyse:

Mistä tässä siis oikeasti oli kyse?


 

Ihmisen kokemuspiirin rajallisin luonnonvara on huomiokyky. Pystymme tarkastelemaan vain muutamaa asiaa tai näkökantaa kerrallaan. Huomiokyvyn ohjaaminen on muun muassa taitavan puhujan keskeisiä taitoja.

Antiikin Kreikassa huomion ohjaamisesta käytettiin termiä stasis (staasi, jännite, engl. issue). Puheen, väittelyn tai keskustelun jännite syntyy siitä, että asia voi olla joko näin tai noin, mutta ei itsestään selvästi kummallakaan tavalla. Kuvittele lautanen, joka pyörii kepin päässä. Miten katsojan silmät eivät pysty siitä päästämään irti. Tai iso kivenlohkare tasapainotettuna tiiliaidan päälle: kyse ei ole enää siitä, että putoaako se, vaan kummalle puolelle se putoaa. Staasin käsite on alun perin oikeudenkäynneistä: onko jotain tapahtunut? Jos on, niin onko se ollut rikollista? Ja jos on, niin kuinka vakavasti rikollista?

 

Kummakivi_balancing_rock_in_Ruokolahti,_Finland.jpg

Kummakivi, Ruokolahti. Kuva Kotivalo, Commons.wikimedia.org (cc by-sa 4.0).

Kyseessä on siis taito muodostaa kiinnostavia kysymyksenasetteluita ja muotoilla ongelmia. Näillä asetetaan keskustelun raamit. What’s at issue here? Eli mistä on kyse?

Staasin asettaminen on kuin ehdottaisi peliä: Pelataanko bridgeä vai pokeria? Kysymys ohjaa ajattelemaan eri korttipelejä, ja keskustelun siitä, mitä niistä, jos mitään, pelattaisiin. Harvemmin ajattelet Afrikan Tähteä tässä vaiheessa – saatikaan kymmentä tikkua laudalla.

Jännitteiden asettaminen sulkee täsmälleen samalla tavoin pois muita kysymyksenasetteluja. Palataan Soiniin.


 

Asettamalla kysymyksen Soinin toimista ja hänen henkilökohtaisesta luotettavuudestaan SDP pyrki sulkemaan keskustelun koko hallituksen luottamuksesta pois. Siis ei todellakaan äänestetä siitä, onko hallitus huomaamattomasti ja vastoin eduskunnan tahtoa muuttanut suomen kantaa naisten oikeuksiin sallimalla Soinin toimia näin. Näin tehtiin, jotta hallituspuolueiden edustajat voisivat äänestää omantunnon nojalla ryhmäkuria vastaan.

Siniset, luonnollisesti, nosti jännitteeksi koko hallituksen luottamuksen: Jos Soiniin ei luoteta, niin hallituskumppaneissa ei luoteta sinisiin. Näin pyrittiin sulkemaan pois kysymys omastatunnosta ja naisten oikeuksista.

On huomattavaa, että molemmat jännitteet sulkevat pois liudan muita tapoja kehystää keskustelu. Esimerkiksi puheeksi ei noussut kysymystä Soinin kyvykkyydestä hoitaa tehtäviään.


 

Tästä nähdään, miten kyky lukea erilaisia jännitteitä auttaa tulkitsemaan keskusteluja. Taito auttaa myös pääsemään ulos umpikujiin joutuneista keskusteluista: kysymyksen käsittely ei johda mihinkään, puhummekohan oikeista asioista. Taito auttaa tunnistamaan näätäilyä ja bluffausta: onko ongelma todellinen vai myydäänkö nyt kehyksiä ovien sijaan? Miten olet voinut elää koko elämäsi ilman meidän uuttaa vitkutinta ja sen hilaa? – Ilmiselvä vastaus, useimmiten: aivan hyvin, kiitos!

Staasin asettaminen eroaa argumentaatiosta (ja topiikoista, joista lisää lähiaikoina) siinä, että argumentti ehdottaa ratkaisua ongelmaan, kun jännite ehdottaa ongelmaa ratkaistavaksi. Avoimet ongelmat jäävät vaivaamaan ihmismieltä ja saavat sen kaipaamaan sulkeumaa. Siksi ongelman asettaminen kaappaa huomion tehokkaasti.


 

Kuten moni muukin asia retoriikassa, jännite on työkalu, jota voi käyttää hyvin tai huonosti – ja hyvään tai pahaan.

Vastuullisesti käytettynä staasin asettaminen ohjaa keskustelua hedelmälliseen ja kaikkia osapuolia hyödyttävään suuntaan. Vastaavasti sillä voidaan piilottaa heikkouksia, hämmentää ja johtaa harhaan.

Tyyppiesimerkki epäeettisestä kysymyksenasettelusta on tahallinen provokaatio. Niillä keskustelun toiset osapuolet tuohtuvat ja sokeutuvat sille, että heitä viedään kuin härkää lävistyksestä.

Suurin provokaattori on ulkoministeri itse. Näytelmä toi esille, miten sinisillä on kannatukseensa nähden hallituksessa suunnattomasti valtaa. Lisäksi hän synnytti valtavan keskustelun aiheesta, joka on hänen henkilökohtaisen kiinnostuksensa kohde: abortin vastustaminen.  Näin vaikka Suomessa vallitsee konsensus päinvastaisesta.

 

– Kirjoittaja on Kriittisen Korkeakoulun Puhujakoulun vastaava opettaja.

 

Mainokset