Retorinen itsepuolustus: Miten kuulla se, mitä todella sanotaan?

— Severi Hämäri

Mistä tiedät mitä puhuva pää siellä televisiossa todella porisee? Kyseessä kun selvästi on hyökkäys, jossa poliitikko yrittää ottaa tahdollaan niskalenkin kuulijoistaan. Miten tavallinen puhetaidosta kiinnostunut kansalainen voi tässä painissa pärjäta? Mitä poliitikko oikein aikoo tehdä ja ennen kaikkea, mitä hän tahtoo sinun tekevän, päättävän tai ajattelevan?

Presidentti Kyösti Kallio puhumassa radiossa. Kuva YLEn arkisto.

 

Puhetaitoon pohjaavan itsepuolustuksen pitäisikin olla kansalaistaito. Aimmin tässä blogissa esitellyt temput ja menetelmät tuntemalla pääsee jo pitkälle. Samoja keinoja taitavat puhujat toistavat aina vähän erilaisin yhdistelmin. Vedotaan eetokseen, paatokseen tai  käytetään uskottavaa rakennetta. Isketään tyylillä tai viileällä mutta tehokkaalla argumentilla. Puhuja voi heittäytyä kertomaan mukaansa tempaavaa tarinaa tai olla niin konkreettinen, että se vie jalat alta. Ja hän voi  hallita ajoituksen.

 

---

 

Juuri nyt kun kuulet pään paapattavan televisiossasi voi kaiken opitun muistaminen käydä ylivoimaiseksi. Siksi tarjoan tässä seitsemän strategista näkökulmaa retorisen itsepuolustuken tueksi. Eikä tässä vielä kaikki: samat periaatteet soveltuvat myös muiden puheiden kuunteluun.

1. Oletko sinä puheen kohderyhmää, eli puhuuko poliitikko juuri sinulle? Jos ei, niin kenelle hän oikein puhuu? Mitä hän heiltä haluaa — mitä hän haluaa heidän tekevän, päättävän tai ajattelevan?

2. Jos todella olet puheen kohde, mitä puhuja sinulta haluaa? Mitä hän haluaisi sinun tekevän, päättävän tai ajattelevan?

3. Millä tavoin puhuja ilmaisee tahtonsa? Sanooko hän sen suoraan vai epäsuorasti? Mitä sanoja hän käyttää, minkälaisia lauseita, tahtonsa ilmaisemiseksi? Onko hänen toiveensa kuulijoiden suhteen simppeli, yksinkertainen ja suoraviivainen vai tahtooko hän jotain monimutkaista? Minkälaiseen tanssiin puhuja kuulijansa on kutsumassa: onko se valssi, konga vai letkajenkka?

4. Miten puhuja perustelee tahtoaan? Millä syillä hän haluaisi sinun tai jonkun muun tekevän jotain tai ajattelevan jollain tavalla? Ovatko syyt sellaiset, että tunnistat ne omiksesi — oletko valmis hyväksymään ne?

5. Onko puhuja johdonmukainen: liittyvätkö perusteet hänen tahtomaansa asiaan vai ovatko ne siihen nähden täysin tuulesta temmattuja. Toisin sanoen, onko hän looginen väitteissään vai yrittääkö hän houkutella kuulijansa mukaan omaan virhepäätelmien ja heurististen helppoheikkiyksien pehmeään velliin?

6. Puhutteleeko puhuja sinun arvojasi? Vetoaako hän tunnetasolla vai järjen tasolla? Vai onko kyse siitä, että hän on asemansa puolesta uskottava?

7. Oletko valmis toimimaan, päättämään tai uskomaan puhujan tahdon mukaisesti vai menikö puhe kohdallasi metsään?

Näin simppeliä.

 

---

 

Voit myös pelata spottaa virhepäätelmä -peliä. Se on yllättävän helppoa, kun vain pääsee liikkeelle. Käteviä listauksia tunnetuista virhepäätelmistä löytyy netistä, kirjoista sekä muutamasta aiemmasta artikkelista tässä blogissa, esim. Pateettista, herra presidentti, Tarinan viemää, Sata päivää ilman virhepäätelmää ja Älä sä tästä ala. Lisäksi Riemurasia.net:iin on joku ystävällinen sielu toimittanut hyvän harjoitteluvideon hidastamalla MTVn puoluejohtajatentin lähipubitahtiseksi.

Peli menee näin: aina kun poliitikon suusta mölähtää ajatuskömmähdys — huudatte porukalla ”Fallacy!” ja otatte hörpyn valitsemaanne virvoitusnestettä. Jo kohta alkaa politiikan seuraaminen sujua kuin kisakatsomossa menisi yht’aikaa jääkiekon MM ja Euroviisut.

Sillä muista: makein nauru on usein paras ja ainoa puolustus.

 

Severi Hämäri

— Severi  Hämäri on Puhujakoulun vastuuopettaja, retoriikan, matematiikan ja filosofian opettaja sekä tohtorikoulutettava. Hän valmistelee väitöskirjaa filosofian alalta.

Hämäri kirjoittaa myös kaksikielistä akateemista blogia Dares in Philosophy and Language, ja on aktiivinen somessa twitter.com/severihamari ja facebook.com/K.Severi.Hamari.

 

Outolempi, eli kuinka politiikka on vaarallista?

 

— Severi Hämäri

Tässä artikkelissa kirjoitan siitä, miten valita polittikko tämän puheiden perusteella. Se ei nimittäin käy helposti. Ja yritän samalla sanoa jotain poliittisesta talousretoriikastakin. Se vasta onkin tahmeata tavaraa. Sillä ”ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen”, sanoi Matti Nykäsen ameriikan serkku Yogi Berra. Urheiluvalmentajan tavoin myös talouspäättäjä eli poliitikko ennustaa.

Mutta ennen kuin jatkan, tunnustus: en ole niin kiinnostunut poliittisesta puheesta kuin ehkä pitäisi. Yritin nimittäin lukea blogia varten puolueiden strategioita ja eduskuntavaaliohjelmia ja kirjoittaa niiden retoriikasta. Homma tyssäsi varsin nopeasti. Haukotus levisi huulille. Vaalimainokset ja videot ovat enimmäkseen hyviä esimerkkejä mainostoimistotaidoista: päältä kaunis sekä silkkoa täynnä. Poliittiset ohjelmat esimerkkejä jostain muusta: kapulakielisyydestä. Itse sisältöön oli vaikea päästä käsiksi.

Osin väsymykseni politiikkaan ehkä tulee siitä, että isäni aikoinaan pyrki eduskuntaan kahdesti, ja olen nukkunut erinäiset vaalikamppanjatilaisuudet lapsena. Tapa on jäänyt. Nukuttaa yhä. Mutta nukutuksesta huolimatta olen huolissani: poliittinen retoriikka voi olla pahimmillaan erittäin vaarallista!

… kuten sanoin, poliittinen argumentti on tulevaisuuteen suuntautunut kehotus. Se perustuu ennusteeseen siitä, että kehotuksen mukainen toiminta on jollakin tavoin hyödyllisempää kuin vaihtoehdot. Toimimalla näin säästämme rahaa, luomme työpaikkoja metsäteollisuuteen, suojaamme saimaannorppia, nostamme nuorten syrjäytyneiden lainkuuliaisuutta, oppineisuus kasvaa ja muutoin vain moraali pysyy korkeammalla.

Myös roomalaiset poliitikot valmistautuivat vaaleihin ennustamalla. Kuvassa kaavio lampaan maksasta ennusmerkkien tunnistamista varten. Kuva cc-by-sa 3.0 Lokilech /wikipedia

Mistä poliitikko repäisee ennusteensa? Tulevaisuus kun todella on aina epävarmaa, ennustamatonta ja ennakoimatonta. Siellä saattaa piillä paksuja häntiä ja mustia joutsenia — eli ennakoimattomia tapahtumia, joiden todennäköisyys on oletettu olemattomaksi, mutta joiden vaikutukset ovat räjähdysmäiset. Näitä ovat olleet pörssiromahdukset, eurokriisi, sotien pitkittymiset ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus. Ennakolta niitä ei nähty. Jälkikäteen vaaditaan päitä vadeille, sillä niihin johtavat syyt ovat usein jälkiviisauden itseensä tyytyväisessä valossa helposti tunnistettavia. Jäljet johtavat sylttytehtaalle, jos sallitte kuluneen kliseen. Juuri vastaavat ennustamattomuudet tekevät poliitikon puheista vaarallisia.

Mistä siis ennusteet tulevat? Ministeriöiltä, pankeilta, tutkimuslaitoksilta ja hatusta. Osa laskelmista toimii varsin hyvin, osa huomattavan huonosti. Ja ennakolta on vaikea sanoa, mitkä ovat niitä toimivia malleja ja mitkä eivät. Tavallisesti hyvää ennustetyötä tekevä taho saattaa pienen mittavirheen vuoksi päätyä ties minne. Mittavirheen vaikutus pahenee, mitä pidemmästä ennusteesta tulee kyse. Tällaisia mittavirheherkkiä ennusteita viime aikoina on ollut vaikka ns. kestävyyvaje, jota projisoidaan joissakin tapauksissa melkein sadan vuoden päähän. Eivät edes ilmatieteilijät ole halukkaita antamaan yli kahden viikon ennusteita. Miksi sitten poliitikot?

 

---

 

 

Mutta ei tavallinen ihminen ole sen parempi tulevaan kurkottaja. Tulee tukalasti kuuma, jos yrittää. Mitä siis tehdä, jotta ei päädy joulupöytään tarjolle, kuin porsas, joka on tottunut luottamaan luomuviljelijän hyväntahtoiseen viheltelyyn ja säännölliseen rehutarjontaan?

En ole oraakkeli. Minulla on kuitenkin idea, jos haluat poimia ehdokkaan muutoin kuin pohjamudista hamuamalla: Älä valitse ehdokasta sen mukaan, mitä tämä lupaa.

En ole oraakkeli. Minulla on kuitenkin idea, jos haluat poimia ehdokkaan muutoin kuin pohjamudista hamuamalla: Älä valitse ehdokasta sen mukaan, mitä tämä lupaa. Tai miten kovasti tämä yrittää vakuuttaa. Älä välitä siitä, kenen osuessa oikeaan kansakunnalla menisi lujimmin. Ei. Sillä kun ei näistä lupauksista ota selkoa, mitkä ottavat toteutuakseen ja mitkä eivät.

Äänestyspäätös pitäisi silti perustaa poliitikkojen retoriikkaan. Kysy siis mieluummin: jos tämä ehdokas ja hänen puolueensa on väärässä, jos he erehtyvät oikein ruhtinaallisesti, kuinka hirveitä asioita erehdyksestä voisi seurata? Toisin sanoen, kenen mokattua ennusteissaan olisimme syvimmällä keltaisen liemen syövereissä? 

Tätä periaatetta soveltaen: Talouskuria ajavan leikkaajan ollessa väärässä päädymme pahaan kurimukseen, jossa talouskasvu ei lähde leikkauksilla liikkeelle, mutta olemme kurjistaneet huono-osaisimpien oloja entisestään. Elvyttäjän puolestaan ollessa väärässä talouskasvu tapahtuu tuskallisesti toivottua hitaammin tai junnaa paikallaan, mutta yhteiskunnan rakenteita ei ole purettu. Molemmat näkökannat ovat samalla viivalla, jos jokin maailmanlaajuinen uusi taloudellinen katastrofi iskee päälle tai meistä riippumaton talousveturi vetää meidät suosta. Voit tästä sitten pohtia, kumpi näkökanta on huonompi epäonnistuessaan.

Mutta kuitenkin ehkä en ole vain riittävän hyvä arvaamaan, mikä on pahinta mihin tässä voidaan joutua. Mitä muita seuraamuksia valtion velakataakalla voi olla? Ja voi olla, että olen ollut sokea jollekin kolmannelle vaihtoehdolle, jota edustaa ehdokas X. (Helsingin sanomien sivuilla 22.3.2015 talousoppineet ovat vääntäneet näistä näkymistä, lue vaikka: ’Talousprofessorin mukaan puolueet, ekonomistit ja järjestöt ovat väärässä: ”Suomen talouspuhe täysin epä-älyllistä”’, ’Professori Haaparanta arvosteli suomalaista talouspuhetta epä-älylliseksi – näin tunnetut ekonomistit vastaavat’ ja ’Korkman vastaa Haaparannalle: Pitääkö leikata vai elvyttää?’)

 

---

 

 

 

Tämä on retoriikan opettajan vastaukseni äänestäjille. Kuuntele, mitä sanotaan, ja päätä itse, kenen porsaana sinun olisi parasta elää. Ennustaminen on ehkä vaikeaa, mutta mielikuvitustaan saa käyttää. Ja jos poliitikon erehdyksen mahdolliset seuraukset — jopa suhteellisen epätodennäköiset seuraukset — alkavat hirvittämään, minä ainakin äänestäisin jotakuta muuta. En nimittäin vapaaehtoisesti suostuisi olemaan joulukinkku epäonnistuneen ennustajan hampaissa…

 

Severi Hämäri

— Severi  Hämäri on Puhujakoulun vastuuopettaja, retoriikan, matematiikan ja filosofian opettaja sekä tohtorikoulutettava. Hän valmistelee väitöskirjaa kielenfilosofian alalta.

Hämäri kirjoittaa myös kaksikielistä akateemista blogia Dares in Philosophy and Language, ja on aktiivinen somessa twitter.com/severihamari ja facebook.com/K.Severi.Hamari.

 

PS. Puhetaidon intensiivikurssilla on vielä muutama paikka vapaana.