Kuukausi: Touko 2015

Puhujakoulu 2015-2016 — Tervetuloa

Miten esiintyä rauhallisesti ja vakuuttavasti tilanteessa kuin tilanteessa?

PUHUJAKOULU

on koulutuskokonaisuus, jonka järjestämisestä vastaavat Kriittinen korkeakoulu  ja Otavan opiston osuuskunta

 

Jopa Aisopoksen faabelissa Hiiri puhumalla vakuuttaa Leijonan henkensä säilyttämisen tärkeydestä

Jopa Aisopoksen faabelissa Hiiri puhumalla vakuuttaa Leijonan henkensä säilyttämisen tärkeydestä

Missä hyvää puhetaitoa tarvitaan? Esittelyissä, kokouksissa, tiimityössä, neuvotteluissa, opetus- ja kasvatustyössä, luennoissa, konfliktitilanteissa, parisuhteissa, työpaikkahaastatteluissa, politiikassa, diplomatiassa, väittelyissä, myyntityössä, johtamisessa, nettiviestinnässä, puhelimessa… Niinpä niin, ihan kaikessa.

Miksi puhujakoulu? Puhujakoulussa puhetaitoa voi kartuttaa kokeneiden ohjaajien opastuksella pienessä  ryhmässä yksilöllisesti, rauhassa, yhdessä pohtien. Osallistujilla on hauskaa, saaden samalla lisää esiintymistottumusta ja -varmuutta taitojen ja tietojen karttuessa.

Puhujakoulun vastaavan opettajan Severi Hämärin sanoin (puhujakoulu.wordpress.com):

”Hyvää puhujaa kuunnellaan. Taidokas puhuja osaa tilanteeseen takertumatta puhua aina sopivalla tavalla: oivaltaa ja huvittaa, liikuttaa ja herkistää, puolustaa kuulijoidensa kunniaa sekä rauhoittaa tulehtuneita tilanteita. Mestaripuhuja tuntee itsensä ja omat vahvuutensa.

Roomalaissenaattoreita, poliittisen eetoksen, paatoksen ja ehkä logoksenkin mestareita  (A Yakovlev, 1911).

Roomalaissenaattoreita, poliittisen eetoksen, paatoksen ja ehkä logoksenkin mestareita (A Yakovlev, 1911).

Retoriikka on paitsi oppi taitavasta puhumisesta, se on oppi kommunikaatiosta, vaikuttamisesta, johtamisesta, luovuudesta. Se on oppi vuorovaikutuksen psykologiasta. Näitä vaikuttamisen taitoja käytetään mm. mainonnassa ja twiiteissä, poliittisissa puheissa sekä kahdenkeskisissä neuvonpidoissa ja myös läheisissä ihmissuhteissa. Puhetaidossa on kyse itse puhumisen ohella itsensä ja toisten tuntemisesta ja ymmärtämisestä. Puhujakoulussa sosiaalipsykologian, filosofian ja esiintymistaidon asiantuntijat opastavat osallistujia kohti mestarillisia puhetaitoja.

 

Kaikista niistä lahjoista, jotka ihmiselle on suotu, ei yksikään ole puhetaidon vertainen.

— Winston Churchill

 


Mikä on Puhujakoulu?

Lukuvuoden 2015-16 Puhujakouluun kuuluu kahdeksan 12 tunnin asiantuntijakouluttajan vetämää viikonloppujaksoa, luentojen, harjoitusten, palautteen ja ymmärtämistä syventävän keskustelun merkeissä. Oppijaksoja täydennetään kotitehtävillä ja aktiivisella itseopiskelulla sekä henkilökohtaisella palautteella kahdesti lukukaudessa. Puhujakoulussa järjestetään kaksi seminaaria, joihin kutsutaan myös mestarillisia ”tähtipuhujia”. Puhujakoulussa pyritään yksilölliseen luovuuteen ja taitojen hallintaan: osallistujilla on mahdollisuus kehittyä mestaripuhujiksi, joita kuunnellaan ja huomioidaan.

 

Puhujakoulun aikaisemmat opiskelijat

Puhujakouluun osallistuneet ovat ammatikseen ja harrastuksekseen puhuvia ja kirjoittavia ihmisiä, asiakaspalvelun ja myynnin ammattilaisia sekä opiskelijoita, opettajia, tutkijoita, toimittajia, poliitikoista aina johtajiin ja oman alansa tiennäyttäjiin sekä uudistajiin. Osallistujat ovat luovia, uteliaita ihmisiä, jotka haluavat kehittää itseään ja olla parhaimmillaan niin arjessa, työssään kuin harrastuksissaan.

 

”Puhujakoulu ylitti odotukseni. Luonnollisesti Puhujakoulussa oppi sen nimen perusteella odotettavissa olevista asioista: puheen valmistelusta, rakenteesta sekä pitämisestä, liian jännityksen voittamisesta sekä niistä paljon puhutuista esiintymistaidoista. Tämän lisäksi, itselleni vielä tärkeämpänä sisältönä Puhujakoulu opetti analyyttistä ajattelua. Huomasin usein tarkkaan pohtivani mitä lopulta haluan sanoa, millä perustein, kenelle ja miksi?”

Christer Nuutinen 

Kurssin käyneellä on hallussaan tiivis, kattava kokonaisuus kaunopuheisuuden perusteita sekä järkipuheen menetelmiä. Samoja tekniikoita opitaan käyttämään paitsi puheessa kasvokkain ja yleisön edessä, niin myös blogeissa, twittereissä, facebookeissa, mielipidekirjoituksissa sekä tieteellisissä artikkeleissa. Puhujakoulussa opitaan sanomaan, vakuuttamaan ja vaikuttamaan. Puhujakoulu soveltuu erinomaisesti useimpien ammattien kommunikaatio-, johtamis- sekä viestintätaitojen täydentämiseen. Työnantaja voi hyväksyä Puhujakoulun ammatilliseksi täydennyskoulutukseksi.

”Todella antoisa kurssi — ei pelkästään puhumisen taidon kannalta, vaan myös itsetutkiskelun, kehonkielen ja uusien ystävien takia. Mahtavaa!

Todella tärkeä taito nykymaailman hälyn keskellä.”

— Fredrik Rahka

 

Puhujakoulun opettajina mm.

  • FM Severi Hämäri, Puhujakoulun vastaava opettaja, filosofian opettaja ja tutkija
  • VTM Markus Neuvonen, Kouluttaja, ammattipuhuja ja viisaustutkija
  • Teatteripedagogi Essi Aulanko, Neuvottelu- ja ilmaisutaitojen valmentaja

 

Kriittinen korkeakoulu on yksityinen ja sitoutumaton valtion tukema koulutus- ja kulttuurikeskus (www.kriittinenkorkeakoulu.fi).Otavan Opiston Osuuskunta on oppimisen ja kansalaisvaikuttamisen yhteisö (http://www.ooosuuskunta.fi/).

Lisätietoja:

kriittinenkorkeakoulu.fi/puhujakoulu

info@kriittinenkorkoakoulu.fi

puhujakoulu.wordpress.com


Cesare Maccari: Cicero osoittaa Catilinen salaliiton

Cesare Maccari: Cicero osoittaa Catilinen salaliiton

Puhujakoulun ohjelma Syksy 2015 (Päivämäärät alustavia)

19.9. Retoriikka tänä päivänä: Mestaripuhujan taitojen perusta; Hyvän puheen rakenne 1: Aristoteles: vakuuttavuus, tunnetaidot ja selkeä sanoma, eli retorisen puheen psykologinen perusta; Cicero: Oivaltaminen, Rakenne, Tyyli, Muisti ja Esitys; ja  Cicero: hyvän puheen  rakenne

20.9. Taidot käytäntöön 1: Argumetatiivinen puhepaja

17.10. Argumentaation taidot 1:  Miten vakuuttava argumentti keksitään ja esitetään; Aristoteleen logiikasta nykypsykologian pariin; Mestaripuhujan itsepuolustus

18.10. Hyvän puheen rakenne 2: Rakenteesta muistiin ja yleisön mieliin; Mitä Cicero ja nykypsykologia kertoo muistista;  Taidot käytäntöön 2: Ennalta valmisteltujen puheiden hiominen, esittäminen ja tallentaminen

7.11. Esiintymistaito 1: Jännitys hyötykäyttöön! Luonteva ja mielenkiintoa herättävä esiintyminen; Onnistumisen kulmakivet

8.11. Esiintymistaito 2: Tehokas vaikuttaminen; Äänenkäytön tehokeinot sekä äänentuoton perusteet; puheen tallentaminen

28.11 Retoriikka ja sosiaalipsykologia 1: Matka yleisön vakuuttamisesta ihmisten syvälliseen ymmärtämiseen; Suotuisan hetken ja viestivälineen valinnasta

29.11. Puhujakoulun seminaari 1: Minä, puhuja, vaikuttaja! Opiskelijoiden esityksiä ja kutsuttuja puhujia

Puhujakoulun ohjelma Kevät 2016 (Päivämäärät alustavia)

16.1. Hyvän puheen rakenne 3: Aristoteles ja Cicero nykyään: Puheen muodot  tieteessä ja oikeuspuheessa, juhla- ja mainospuheissa sekä kehoittavassa poliittisessa puheessa Yleisö haltuun 2: ilo- ja alitulitus sekä muut tyylin tehokeinot

17.1. Taidot käytäntöön 3: Tyylilajien harjoittelua — kaksi laajempaa puhetta kahdella eri tyylillä; puheen tallentaminen

13.2. Esiintymistaito 3: Luonteva improvisaatio

14.2. Esiintymistaito 4: Ääni ja keho haltuun; taitojen syventäminen; puheen tallentaminen

19.3. Argumentaatio 2: Aristoteles: Mestaripuhujan logiikka; virhepäätelmät, kumoaminen; Nykyaikainen argumentaatioanalyysi, itsepuolustuksen välineiden kertaus

20.3. Taidot käytäntöön 4: Viestin välittämisen harjoittelua — kaksi tapaa ilmaista sama asia, tarinana ja argumenttina; puheen tallentaminen

23.4. Retoriikka ja sosiaalipsykologia 2: Retoriikka voi pelastaa sinut, ihmiset joista välität, sekä maapallon—eli yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja taitavan puhujan vastuu

24.4. Puhujakoulun seminaari 2: Minä, Mestaripuhuja! Opiskelijoiden esityksiä ja kutsuttuja puhujia; Kurssin yhteenveto: Miten jatkaa puhujan taitojen kartuttamista? Syventäminen, soveltaminen ja oivaltaminen

Ilmoittautuminen

Puhujakoulu aloittaa lukukauden syyskuussa 2015. Puhujakouluun otetaan 12 ensiksi ilmoittautunutta. Mikäli halukkaita osallistujia on paljon, voidaan harkita toisen rinnakkaisen kurssin järjestämistä. Puhujakoulun lukuvuosi: 1600 € sisältäen lähiopetuksen, henkilökohtaisen ohjauksen ja oppimateriaalit. Lukukausimaksun (800 €) voi myös pyynnöstä suorittaa myös kahdessa tai neljässä erässä (jolloin lisäkäisittelymaksun kanssa erän suuruudet ovat 405 € tai 205 €). Osallistumisen peruuntumisesta voit ilmoittaa maksutta viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä syksyllä, kevätlukukaudelle viimeistään 30. 12. 2015 mennessä. Mikäli ilmoitat peruuttamisesta  myöhemmin, peritään puolet lukukauden maksusta (400 €). Jos kurssille jättää tulematta eikä sitä ole peruuttanut, peritään kurssimaksu kokonaan.

Muista selvittää työnantajaltasi, katsottaisiinko Puhujakoulu sinulle osin tai täysin ammatilliseksi täydennyskoulutukseksi. Lisätietoja ja sitova ilmoittautuminen 21. 8. 2015 mennessä: info@kriittinenkorkeakoulu.fi

Puhujan velvollisuuksista: Hiljaisuus

— Severi Hämäri

Oletko taitava puhuja? Jos olet, koetko velvollisuuden paloa rinnassasi?

Et ole ainoa. Sanan säilän taitajaa velvoittavat monet asiat. Esimerkiksi hyveellisyyteen on syytä pyrkiä (tästä kirjoitin viime viikolla). Mutta myös on puhuttava, puhuttava, puhuttava.

Taitavan puhujan velvollisuuksiin nimittäin liittäisin sen, että silloin kun näkee vääryyden — siitä täytyy puhua (tai kirjoittaa: yritän itse elää sanani mukaan mm. kirjoittamalla poliitikkojen ja talousvaikuttajien pehmeistä puheista kritiikkejä, lue täältä). Tyhjät kuplat on puhkottava; huiputtajat paljastettava.

Mutta paljon vaikeammaksi huomannut olen sen, että milloin minun olisi syytä olla hiljaa.


Pyhä Annakin osasi pyytää hiljaisuutta tarvittaessa...

Pyhä Annakin osasi pyytää hiljaisuutta tarvittaessa…

Miksi pitää osata vaieta?

Vaikenemista tarvitaan, koska maailma täyttyy metelistä. Kaikki huutavat. Sosiaalinen mediassa huudetaan. Lehdet, televisio, tiede, talous, kaikki huutavat. Kansanedustajat, puoluejohtajat ja EU huutavat. Markus Kajokin huutaa: ”Minun hautajaisissanikin varmaan joku lapsi huutaa koko ajan, kunnes älyää etten minä enää kuule. Mutta silloin kaikilta on jo mennyt fiilis.”  (Kettusen kootut, WSOY 1996, 354).

Huudolta emme näet huomaa tärkeitä asioita. Kuulemme vain huutoa.

Siksi ei pidä huutaa, ellei todella ole asiaa.

Kuva Juhani Yli-Vakkuri

Severi Hämäri

— Severi  Hämäri on Puhujakoulun vastuuopettaja, retoriikan, matematiikan ja filosofian opettaja sekä tohtorikoulutettava. Hän valmistelee väitöskirjaa filosofian alalta.

Hämäri kirjoittaa myös kaksikielistä akateemista blogia Dares in Philosophy and Language, ja on aktiivinen somessa twitter.com/severihamari ja facebook.com/K.Severi.Hamari.

Hyvät, pahat ja ammattipuhujat — eli puhujan eettisyydestä

— Severi Hämäri

Aristoteleen kirja puhetaidosta Retoriikka alkaa huomiolla, että vakuuttaminen on taito. Ja taitona se on väline. Välineenä se käy niin hyvään kuin pahaan. Eli kuten veitsen terävyydellä tai tylsyydellä ei ole vaikutusta siihen leikataanko sillä hedelmää vai kaulavaltimoa.

Puhuja on siis taitonsa suhteen joko osaava tai osaamaton, lahjakas tai lahjaton. Mutta kumpikaan ei tee hänestä itsessään vielä hyveellistä tai paheellista — vain kauno- tai rujopuheisen. Mutta mikä tekee puhujasta hyvän? Ja mikä puolestaan pahan? Suuri Cicero, roomalainen kirjailija, puheentaitaja ja senaattori, laittoi kirjassaan Puhujasta Lucius Crassuksen suuhun seuraavat sanat:

”Mikä on yhtä kuninkaallista, jaloa tai anteliasta kuin auttaa apua tarvitsevia, rohkaista lannistettuja, pelastaa ihmishenkiä tai pysyttää kansalaiset omassa maassa [maastakarkoituksen uhatessa]? … Olemme merkittävästi eläinten yläpuolella juuri siksi, että keskustelemme keskenämme ja pystymme ilmaisemaan ajatuksiamme puhumalla.” (Puhujasta I §32, suom. A. Vuola.)

Käyn seuraavaksi miettimään, mikä vie puhujan ylevämmäksi, hyveellisemmäksi, ja mikä puolestaan alentaa häntä.


Hyveellinen puhuja pidättäytyy totuudessa — tai edes siinä minkä uskoo todeksi. Paitsi jos totuus on yleisölle mahdollisesti vaarallinen. Silloin hänen lähtökohtansa ovat jotkin muut. Paheellinen puhuja ei totuudesta välitä, paitsi silloin kun sillä on mahdollista satuttaa toisia.

Hyveellinen puhuja ottaa lähtökohdakseen yleisön hyvän ja pyrkii ohjaamaan yleisöä pois vaaroista. Aina tämä ei onnistu. Paheellinen ottaa lähtökohdakseen oman ja omiensa hyvän ja pyrkii välttämään henkilökohtaisia karikoita.

Hyveellinen puhuja puhuu niiden puolesta, jotka eivät itse pysty itseään puolustamaan. Paheellinen vain omastaan.

Hyveellinen puhuja puhuu tärkeiksi katsomistaan asioista vaikka puhuminen olisi hänelle henkilökohtaisesti vaarallista — maailman tunnetuin ”whistle blower”, eli hallinnollisten vääryyksien paljastaja Edward Snowden on hyveellinen puhuja. Paheellinen puhuja puhuu vain silloin kun se on turvallista (ja usein heristää nyrkkiä ison korston takaa).

Hyveellinen puhuja puhuu sellaista kieltä, että yleisö ymmärtää häntä. Hyveellinen puhuja on läpinäkyvä. Paheellinen puhuja piilottelee tarkoituksiaan ja hämää kummallisella kielellä. Mutta hyveellinen puhuja ei käytä selkokieltäkään sumutukseen. Paheellinen voi pyrkiä kuulostamaan kansan mieheltä — olematta sitä.

Clint

Clint ”Blondie” ”Man with No Name” ”Hyvän Arkkityyppi” Eastwood

Hyveellinen puhuja karsastaa virhepäätelmiä — paitsi silloin kun tärkeää asiaa on mahdoton esittää yksinkertaisesti ja selkeästi ilman niitä. Paheellinen puhuja ei välitä, vaan viljelee virheitä minkä kerkeää.

Hyveellinen puhuja on luotettava — paheellinen vain vaikuttaa luotettavalta. Hyveellisellä puhujalla on arvot kohdallaan, hän ei tule oman agendan kanssa paikalle (tai jos tulee, on rehellinen ja avoin tavoitteistaan). Hyveellinen puhuja ei nojaa arvovaltaansa runnoakseen päätöksiä läpi. Paheellinen käyttää kaikki keinot ja välineet agendansa ajamiseen.


Yhteenvetona sanottakoon, että puhujan hyveellisyys on tilanteesta kiinni. Kyseessä on kompassi, joka osoittaa todelliseen pohjoiseen. Hyveellinen osaa sitä soveltaa. Sen sijaan paheellinen ottaa ihan oman suunnan kompasseja käyttämättä.

Retoriikan osaaminen on hyveellisen puhujan moraalinen velvollisuus.

Vaikka Aristoteles totesikin retoriikan olevan moraalista vapaa, niin retoriikkaa taitamaton, kokematon puhuja sortuu usein paheisiin saadakseen asiansa läpi. Tästä syystä retoriikan osaaminen on hyveellisen puhujan moraalinen velvollisuus. Ja tämän totesi myös Aristoteles:

”Totuus ja oikeus ovat luonnostaan vahvempia kuin niiden vastakohdat, joten jos päätökset eivät ole sellaisia kuin pitäisi, syy tappioon on välttämättä puhujissa itsessään, mikä on moitittavaa. … Pitää kyetä vakuuttamaan kuulija vastakkaisista käsityksistä … ei sen vuoksi, että … [osaisimme] taivuttaa toisia pahaan, vaan jotta … voisimme kumota toisten vääriä argumentteja. …

Lisäksi, jos kerran pidämme häpeällisenä kykenemättömyyttä fyysiseen puolustautumiseen, olisi outoa, jos emme pitäisi kunniakkaana puolustautumista sanoin, onhan se ihmiselle paljon ominaisempaa. Jos sanotaan, että tällaisen sanan voiman väärinkäyttäjä aiheuttaa suurta vahinkoa, saman voi todeta kaikista hyvistä asioista … ja etenkin kaikkein hyödyllisimmistä … Näitä oikein käyttämällä on mahdollista saada aikaan mitä suurinta hyötyä ja väärinkäyttämällä vastaavasti vahinkoa.” (Retoriikka I 1. 1355a 22- 1355b 8, suom. P. Hohti.)

Kuva Juhani Yli-Vakkuri

Severi Hämäri

— Severi  Hämäri on Puhujakoulun vastuuopettaja, retoriikan, matematiikan ja filosofian opettaja sekä tohtorikoulutettava. Hän valmistelee väitöskirjaa filosofian alalta.

Hämäri kirjoittaa myös kaksikielistä akateemista blogia Dares in Philosophy and Language, ja on aktiivinen somessa twitter.com/severihamari ja facebook.com/K.Severi.Hamari.