politiikka

Puhujakoulun Severi Hämäri kommentoi kulttuuriministeri Grahn-Laasosta Ylellä

Ylen KulttuuriCocktail haastatteli Kriittinen korkeakoulun Puhujakoulun vastaavaa opettajaa Severi Hämäria ja Kotimaisten kielten tutkimuksen keskuksen erikoisasiantuntijaa Vesa Heikkistä kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen avoimen kirjeen retorisista ulottuvuuksista:

”Severi Hämärin mukaan kirje on retorisesti sekava. Siitä on vaikea saada selvää mikä on lopulta merkityksellistä. Hänen mukaansa kirjeen tarkoitus on saada asiat näyttämään joltakin, mitä ne eivät ole. Eli saada koulutukseen kohdistuvat leikkaukset näyttämään kehittämiseltä.

– Tällainen retoriikka on kyllä aikamoista kansan ja lehdistön aliarvioimista, Hämäri toteaa.

Vesa Heikkisen mukaan on kiinnostavaa, että sivistys mainitaan ikään kuin kuorrutuksena tekstin alussa ja loppupuolella, mutta keskiosassa puhutaan lähinnä tehokkuudesta ja kilpailukykyisistä aloista.”

— Yle, KulttuuriCoctail: ”Ministeri Sanni Grahn-Laasosen avoimen kirjeen retoriset haasteet

Mainokset

Sipilän puhe ja hiljaisuus Mestaripuhujassa

Keväällä Severi Hämäri kirjoitetti hiljaisuudesta Mestaripuhujassa. Se on myös taitavan puhujan syvimpiä taitoja ja erittäin ajankohtainen tänä aikana. Keskustelu ei ole yhteishuutoa.

Mestaripuhujablogi on ollut hiljainen monta viikkoa johtuen erinäisistä kiireistä. Kiitokset lukijoiden kärsivällisyydestä. Tavoitteena on palata ainakin kuukausittaiseen julkaisutahtiin lokakuun aikana.

Kaikkialla ei ole ollut kuitenkaan hiljaista puhetaidon taholla. Puhujakoulun vastaava opettaja Severi Hämäri on vastaillut toimittajien kysymyksiin. Viimeksi lyhyt haastattelu pääministeri Juha Sipilän puheestä oli tämän aamuisessa radio YLE 1 Ykkösaamussa. Hämäri kirjoitti aiheesta myös henkilökohtaisessa blogissaan: ”Analyyttisiä huomioita pääministeri Sipilän puheesta.”

Retorinen itsepuolustus: Miten kuulla se, mitä todella sanotaan?

— Severi Hämäri

Mistä tiedät mitä puhuva pää siellä televisiossa todella porisee? Kyseessä kun selvästi on hyökkäys, jossa poliitikko yrittää ottaa tahdollaan niskalenkin kuulijoistaan. Miten tavallinen puhetaidosta kiinnostunut kansalainen voi tässä painissa pärjäta? Mitä poliitikko oikein aikoo tehdä ja ennen kaikkea, mitä hän tahtoo sinun tekevän, päättävän tai ajattelevan?

Presidentti Kyösti Kallio puhumassa radiossa. Kuva YLEn arkisto.

Presidentti Kyösti Kallio puhumassa radiossa. Kuva YLEn arkisto.

 

Puhetaitoon pohjaavan itsepuolustuksen pitäisikin olla kansalaistaito. Aimmin tässä blogissa esitellyt temput ja menetelmät tuntemalla pääsee jo pitkälle. Samoja keinoja taitavat puhujat toistavat aina vähän erilaisin yhdistelmin. Vedotaan eetokseen, paatokseen tai  käytetään uskottavaa rakennetta. Isketään tyylillä tai viileällä mutta tehokkaalla argumentilla. Puhuja voi heittäytyä kertomaan mukaansa tempaavaa tarinaa tai olla niin konkreettinen, että se vie jalat alta. Ja hän voi  hallita ajoituksen.

 


 

Juuri nyt kun kuulet pään paapattavan televisiossasi voi kaiken opitun muistaminen käydä ylivoimaiseksi. Siksi tarjoan tässä seitsemän strategista näkökulmaa retorisen itsepuolustuken tueksi. Eikä tässä vielä kaikki: samat periaatteet soveltuvat myös muiden puheiden kuunteluun.

1. Oletko sinä puheen kohderyhmää, eli puhuuko poliitikko juuri sinulle? Jos ei, niin kenelle hän oikein puhuu? Mitä hän heiltä haluaa — mitä hän haluaa heidän tekevän, päättävän tai ajattelevan?

2. Jos todella olet puheen kohde, mitä puhuja sinulta haluaa? Mitä hän haluaisi sinun tekevän, päättävän tai ajattelevan?

3. Millä tavoin puhuja ilmaisee tahtonsa? Sanooko hän sen suoraan vai epäsuorasti? Mitä sanoja hän käyttää, minkälaisia lauseita, tahtonsa ilmaisemiseksi? Onko hänen toiveensa kuulijoiden suhteen simppeli, yksinkertainen ja suoraviivainen vai tahtooko hän jotain monimutkaista? Minkälaiseen tanssiin puhuja kuulijansa on kutsumassa: onko se valssi, konga vai letkajenkka?

4. Miten puhuja perustelee tahtoaan? Millä syillä hän haluaisi sinun tai jonkun muun tekevän jotain tai ajattelevan jollain tavalla? Ovatko syyt sellaiset, että tunnistat ne omiksesi — oletko valmis hyväksymään ne?

5. Onko puhuja johdonmukainen: liittyvätkö perusteet hänen tahtomaansa asiaan vai ovatko ne siihen nähden täysin tuulesta temmattuja. Toisin sanoen, onko hän looginen väitteissään vai yrittääkö hän houkutella kuulijansa mukaan omaan virhepäätelmien ja heurististen helppoheikkiyksien pehmeään velliin?

6. Puhutteleeko puhuja sinun arvojasi? Vetoaako hän tunnetasolla vai järjen tasolla? Vai onko kyse siitä, että hän on asemansa puolesta uskottava?

7. Oletko valmis toimimaan, päättämään tai uskomaan puhujan tahdon mukaisesti vai menikö puhe kohdallasi metsään?

Näin simppeliä.

 


 

Voit myös pelata spottaa virhepäätelmä -peliä. Se on yllättävän helppoa, kun vain pääsee liikkeelle. Käteviä listauksia tunnetuista virhepäätelmistä löytyy netistä, kirjoista sekä muutamasta aiemmasta artikkelista tässä blogissa, esim. Pateettista, herra presidentti, Tarinan viemää, Sata päivää ilman virhepäätelmää ja Älä sä tästä ala. Lisäksi Riemurasia.net:iin on joku ystävällinen sielu toimittanut hyvän harjoitteluvideon hidastamalla MTVn puoluejohtajatentin lähipubitahtiseksi.

Peli menee näin: aina kun poliitikon suusta mölähtää ajatuskömmähdys — huudatte porukalla ”Fallacy!” ja otatte hörpyn valitsemaanne virvoitusnestettä. Jo kohta alkaa politiikan seuraaminen sujua kuin kisakatsomossa menisi yht’aikaa jääkiekon MM ja Euroviisut.

Sillä muista: makein nauru on usein paras ja ainoa puolustus.

 

Kuva Juhani Yli-Vakkuri

Severi Hämäri

— Severi  Hämäri on Puhujakoulun vastuuopettaja, retoriikan, matematiikan ja filosofian opettaja sekä tohtorikoulutettava. Hän valmistelee väitöskirjaa filosofian alalta.

Hämäri kirjoittaa myös kaksikielistä akateemista blogia Dares in Philosophy and Language, ja on aktiivinen somessa twitter.com/severihamari ja facebook.com/K.Severi.Hamari.