Outolempi, eli kuinka politiikka on vaarallista?

 

— Severi Hämäri

Tässä artikkelissa kirjoitan siitä, miten valita polittikko tämän puheiden perusteella. Se ei nimittäin käy helposti. Ja yritän samalla sanoa jotain poliittisesta talousretoriikastakin. Se vasta onkin tahmeata tavaraa. Sillä ”ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen”, sanoi Matti Nykäsen ameriikan serkku Yogi Berra. Urheiluvalmentajan tavoin myös talouspäättäjä eli poliitikko ennustaa.

Mutta ennen kuin jatkan, tunnustus: en ole niin kiinnostunut poliittisesta puheesta kuin ehkä pitäisi. Yritin nimittäin lukea blogia varten puolueiden strategioita ja eduskuntavaaliohjelmia ja kirjoittaa niiden retoriikasta. Homma tyssäsi varsin nopeasti. Haukotus levisi huulille. Vaalimainokset ja videot ovat enimmäkseen hyviä esimerkkejä mainostoimistotaidoista: päältä kaunis sekä silkkoa täynnä. Poliittiset ohjelmat esimerkkejä jostain muusta: kapulakielisyydestä. Itse sisältöön oli vaikea päästä käsiksi.

Osin väsymykseni politiikkaan ehkä tulee siitä, että isäni aikoinaan pyrki eduskuntaan kahdesti, ja olen nukkunut erinäiset vaalikamppanjatilaisuudet lapsena. Tapa on jäänyt. Nukuttaa yhä. Mutta nukutuksesta huolimatta olen huolissani: poliittinen retoriikka voi olla pahimmillaan erittäin vaarallista!

… kuten sanoin, poliittinen argumentti on tulevaisuuteen suuntautunut kehotus. Se perustuu ennusteeseen siitä, että kehotuksen mukainen toiminta on jollakin tavoin hyödyllisempää kuin vaihtoehdot. Toimimalla näin säästämme rahaa, luomme työpaikkoja metsäteollisuuteen, suojaamme saimaannorppia, nostamme nuorten syrjäytyneiden lainkuuliaisuutta, oppineisuus kasvaa ja muutoin vain moraali pysyy korkeammalla.

Myös roomalaiset poliitikot valmistautuivat vaaleihin ennustamalla. Kuvassa  kaavio lampaan maksasta ennustamista varten. Kuva cc-by-sa 3.0 Lokilech /wikipedia

Myös roomalaiset poliitikot valmistautuivat vaaleihin ennustamalla. Kuvassa kaavio lampaan maksasta ennusmerkkien tunnistamista varten. Kuva cc-by-sa 3.0 Lokilech /wikipedia

Mistä poliitikko repäisee ennusteensa? Tulevaisuus kun todella on aina epävarmaa, ennustamatonta ja ennakoimatonta. Siellä saattaa piillä paksuja häntiä ja mustia joutsenia — eli ennakoimattomia tapahtumia, joiden todennäköisyys on oletettu olemattomaksi, mutta joiden vaikutukset ovat räjähdysmäiset. Näitä ovat olleet pörssiromahdukset, eurokriisi, sotien pitkittymiset ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus. Ennakolta niitä ei nähty. Jälkikäteen vaaditaan päitä vadeille, sillä niihin johtavat syyt ovat usein jälkiviisauden itseensä tyytyväisessä valossa helposti tunnistettavia. Jäljet johtavat sylttytehtaalle, jos sallitte kuluneen kliseen. Juuri vastaavat ennustamattomuudet tekevät poliitikon puheista vaarallisia.

Mistä siis ennusteet tulevat? Ministeriöiltä, pankeilta, tutkimuslaitoksilta ja hatusta. Osa laskelmista toimii varsin hyvin, osa huomattavan huonosti. Ja ennakolta on vaikea sanoa, mitkä ovat niitä toimivia malleja ja mitkä eivät. Tavallisesti hyvää ennustetyötä tekevä taho saattaa pienen mittavirheen vuoksi päätyä ties minne. Mittavirheen vaikutus pahenee, mitä pidemmästä ennusteesta tulee kyse. Tällaisia mittavirheherkkiä ennusteita viime aikoina on ollut vaikka ns. kestävyyvaje, jota projisoidaan joissakin tapauksissa melkein sadan vuoden päähän. Eivät edes ilmatieteilijät ole halukkaita antamaan yli kahden viikon ennusteita. Miksi sitten poliitikot?

 


 

 

Mutta ei tavallinen ihminen ole sen parempi tulevaan kurkottaja. Tulee tukalasti kuuma, jos yrittää. Mitä siis tehdä, jotta ei päädy joulupöytään tarjolle, kuin porsas, joka on tottunut luottamaan luomuviljelijän hyväntahtoiseen viheltelyyn ja säännölliseen rehutarjontaan?

En ole oraakkeli. Minulla on kuitenkin idea, jos haluat poimia ehdokkaan muutoin kuin pohjamudista hamuamalla: Älä valitse ehdokasta sen mukaan, mitä tämä lupaa.

En ole oraakkeli. Minulla on kuitenkin idea, jos haluat poimia ehdokkaan muutoin kuin pohjamudista hamuamalla: Älä valitse ehdokasta sen mukaan, mitä tämä lupaa. Tai miten kovasti tämä yrittää vakuuttaa. Älä välitä siitä, kenen osuessa oikeaan kansakunnalla menisi lujimmin. Ei. Sillä kun ei näistä lupauksista ota selkoa, mitkä ottavat toteutuakseen ja mitkä eivät.

Äänestyspäätös pitäisi silti perustaa poliitikkojen retoriikkaan. Kysy siis mieluummin: jos tämä ehdokas ja hänen puolueensa on väärässä, jos he erehtyvät oikein ruhtinaallisesti, kuinka hirveitä asioita erehdyksestä voisi seurata? Toisin sanoen, kenen mokattua ennusteissaan olisimme syvimmällä keltaisen liemen syövereissä? 

Tätä periaatetta soveltaen: Talouskuria ajavan leikkaajan ollessa väärässä päädymme pahaan kurimukseen, jossa talouskasvu ei lähde leikkauksilla liikkeelle, mutta olemme kurjistaneet huono-osaisimpien oloja entisestään. Elvyttäjän puolestaan ollessa väärässä talouskasvu tapahtuu tuskallisesti toivottua hitaammin tai junnaa paikallaan, mutta yhteiskunnan rakenteita ei ole purettu. Molemmat näkökannat ovat samalla viivalla, jos jokin maailmanlaajuinen uusi taloudellinen katastrofi iskee päälle tai meistä riippumaton talousveturi vetää meidät suosta. Voit tästä sitten pohtia, kumpi näkökanta on huonompi epäonnistuessaan.

Mutta kuitenkin ehkä en ole vain riittävän hyvä arvaamaan, mikä on pahinta mihin tässä voidaan joutua. Mitä muita seuraamuksia valtion velakataakalla voi olla? Ja voi olla, että olen ollut sokea jollekin kolmannelle vaihtoehdolle, jota edustaa ehdokas X. (Helsingin sanomien sivuilla 22.3.2015 talousoppineet ovat vääntäneet näistä näkymistä, lue vaikka: ’Talousprofessorin mukaan puolueet, ekonomistit ja järjestöt ovat väärässä: ”Suomen talouspuhe täysin epä-älyllistä”’’Professori Haaparanta arvosteli suomalaista talouspuhetta epä-älylliseksi – näin tunnetut ekonomistit vastaavat’ ja ’Korkman vastaa Haaparannalle: Pitääkö leikata vai elvyttää?’)

 


 

 

 

Tämä on retoriikan opettajan vastaukseni äänestäjille. Kuuntele, mitä sanotaan, ja päätä itse, kenen porsaana sinun olisi parasta elää. Ennustaminen on ehkä vaikeaa, mutta mielikuvitustaan saa käyttää. Ja jos poliitikon erehdyksen mahdolliset seuraukset — jopa suhteellisen epätodennäköiset seuraukset — alkavat hirvittämään, minä ainakin äänestäisin jotakuta muuta. En nimittäin vapaaehtoisesti suostuisi olemaan joulukinkku epäonnistuneen ennustajan hampaissa…

 

Kuva Juhani Yli-Vakkuri

Severi Hämäri

— Severi  Hämäri on Puhujakoulun vastuuopettaja, retoriikan, matematiikan ja filosofian opettaja sekä tohtorikoulutettava. Hän valmistelee väitöskirjaa kielenfilosofian alalta.

Hämäri kirjoittaa myös kaksikielistä akateemista blogia Dares in Philosophy and Language, ja on aktiivinen somessa twitter.com/severihamari ja facebook.com/K.Severi.Hamari.

 

PS. Puhetaidon intensiivikurssilla on vielä muutama paikka vapaana.

Mainokset

One comment

Kommentoi, kerro, osallistu:

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s