Kymmenen harjoitusta mielenkantojen avaamiseen

— Severi Hämäri


Näiden harjoitusten pitäisi paitsi liukastaa mieltä ja nopeuttaa kieltä, niin myös nostaa esiin retorisia ilmiöitä. Herkistää pelaaja kuulemaan kieltä.

Ensimmäiset viisi on tarkoitettu yksin pelattavaksi. Loput viisi paripelejä.

 

Nonsense-uudissanat

Onomatopoeia on sitä, että sana kuulostaa merkitykseltään. Usein sanat kuulostavat myös joltain muulta kuin merkitykseltään. Hanslankari kuulostaa tuulipuvun housujen kahinalta. Kahina, toisaalta, myös kuulostaa kahinalta.

Tee näin: Mieti kolme uudissanaa. Äänneyhdistelmiä joita suomen kielessä ei vielä ole. Ja mieti mitä ne voisivat merkitä.

“Klonkottaminen”, eli liian suurilla saappailla kulkeminen


Rikkinäinen metafora

Metafora tarkoittaa sitä, että sanotaan jotain sananmukaisesti merkityksetöntä tai epätotta ja ilmaistaan sillä jotain aivan muuta. Kuvainnollisesti. Vaikka: Asfaltti kuluttaa juoksijaa tai sade poltti kyyneleet pois.

Metaforat tuppaavat kulumaan, ja usein ne eivät kovin kummoisia edes alkujaan olleet. Mutta ne aika kökköisinäkin tarjoavat retooriseen työskentelyyn loistotyökalun. Ja joskus osuu kohdalle se metaforien silkkiturkkinäätä, joka korjaa potin kiiltävään silinterihattuunsa.

Tee siis näin: Valitse kulunut kliseinen metafora, vaikka Rakkaani on aurinko tai Hän janoaa valtaa. Muuta sitä hieman. Rakkaani on ovenkahva. Rakkaani on auton runko. Hän janoaa valtavaa. Hän jonottaa valtaa.

Ideana on tuottaa jotain uutta, joka silti kantaa mukanaan vanhan kliseen mukavaa tunnelmaa.


Malapropismit

Malapropismi merkitsee väärän lainasanan (tahatonta tai tahallista) käyttöä. Se on kuuluisa teatterin tehokeino. Oikea huumorin lähde.

Tee näin. Valitse jokin “sivistyssana”, vaikkapa hypoteekki (merkitsee panttia tai oikeutta sellaiseen). Muodosta kolme lausetta, joissa sitä väärinkäytetään.

“Kulta, lähden käymään hypoteekissä.”

“Otettaisiinko vielä yhdet hypoteekit.”

“Voi ei, se jäi hypoteekkini taskuun.”

Okei, osa näistä ei ole ihan niin hauskoja. Mutta osa voi olla hulvattomia. Kuten kuuluisa rouva Malapropin lausahdus R.D. Sheridanin näytelmästä The Rivals:

Sure, if I reprehend any thing in this world it is the use of my oracular tongue, and a nice derangement of epitaphs!

 

6 sanan tiivistelmä

Lue täältä lisää.

 

Tylsistäminen

Ota jokin runokokoelma ja valitse siitä runo. Tai jonkin äänilevyn kansista poimi laulun sanoitus.

Rupea kirjoittamaan sitä auki, eli ilman mitään tyylittelyä mahdollisimman tylsän kuuloisesti kirjoita sen asiasisältö auki. Se voi vaatia huomattavaa väkivaltaa sisältöä kohtaan, mutta on sen arvoista.

Mitä kaikkea jouduit muuttamaan?

Esim. P. Mustapään runon Laulu ensimmäinen säkeistö tylsäksikirjoitettuna:

“Sävelsin ja sanoitin kappaleen, joka on läpinäkyvä. Se koskee sinua ikuisesti. Laulussa ei ole sanoja. Se ilmaisee, että en tiedä mitään muuta niin kaunista kuin sinä.”

Saman voi tehdä myös näppärälle ilmaisulle poimittuna proosatekstistä tai vaikka poliitikon suusta.

 


 


Seuraaviin harjoituksiin tarvitset parin.

 

Kuulostaa joltakin

Toinen aloittaa sanomalla sanan. Seuraava vastaa sanomalla samankaltaiselta kuulostavan sanan. Tätä jatketaan vuoron perään, kunnes toinen ei pysty enää vastaamaan.

“Kiina, liima, tiina, tina, minä, sinä, siinä…”

 

Alku ja loppusointu

Kuten edellä, mutta seuraavan sanan pitää alkaa tai päättyä samaan rimmaavaan tavuun kuin edellinen sana.

“Kiina, kiima, tuhma, turhauma, turkki, nyrkki…”

Variaatioina voidaan pelata pelkkiä alku tai loppusointuja. Tai sisäsointuja, eli sanassa on sisällä sama tavu. Tai tuplasointuja, eli kaksi samaa tavua.

 

Synonyymit

Kuten edellä, mutta sanoilla, jotka merkitsevät lähes samaa.

“Konna, rosmo, varas, ryöväri, maantierosvo, merirosvo…”

 

Päällepuhuminen

Toinen aloittaa lauseen, ja toinen päättää sen sekä aloittaa seuraavan lauseen. Tätä jatketaan kunnen toinen ei enää pysty pidättämään nauruaan.

“Minä lähdin … kurkuma ostoksille. Siellä näin … suuren kurkun. Kurkkua kantoi nainen, joka… tahtoi viedä minut tanssiin. En osaa …”

 


 


Kysymyspeli

Kysymyspeli esiintyy klassikkonäytelmässä Rosencranz ja Guildernstern ovat kuolleet. Retoristen pelien aatelia, siis.

Ideana on kysyä pelkästään kysymyksiä. Sellaisia joihin voi vastata (eli ei retorisia kysymyksiä). Samaa kysymystä ei saa toistaa. Epäröinti, tai minkä tahansa muun kuin kysymyksen esittäminen merkitsee pallon putoamista ja erän häviötä. Kolmella voitolla voittaa koko pelin.

 

 

 

 

Kuva Juhani Yli-Vakkuri

Severi Hämäri

— Severi  Hämäri on Puhujakoulun vastuuopettaja, retoriikan, matematiikan ja filosofian opettaja sekä tohtorikoulutettava. Hän valmistelee väitöskirjaa kielenfilosofian alalta, joka käsittelee merkityksen merkitystä, kokemuksesta riippumatonta tietoa ja ikuisia, analyyttisiä totuuksia. 

 

Advertisements

One comment

Kommentoi, kerro, osallistu:

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s